Valerjan Romanovskin tutkimus siitä, miten talvella voi selviytyä ulkosalla
Puolalainen tutkija Valerjan Romanovski asui 50 päivää Suomen Lapissa ulkona keskellä talvea. Hän leiriytyi jäätyneen joen varrelle, kylpi joka päivä Kiramin jälleenmyyjän Vingbergin kylmäaltaassa ja söi vain kylmää ruokaa. Kaikki tieteen nimissä: Valerjan tutkii sitä, miten ihmiskeho selviää pitkiä aikoja äärimmäisen kylmissä olosuhteissa.
Valerjan vietti 50 päivää Lapissa lähellä Rovaniemeä 7. joulukuuta 2020 lähtien aina 25. tammikuuta 2021 asti. Hän valitsi kohteekseen Suomen Lapin useista eri syistä.
”Olin miettinyt kohdettani pitkään. Olen ollut Siperiassa useita kertoja, joten ajattelin, että tällä kertaa Lappi voisi olla hyvä valinta. Rovaniemen seudun Suomi–Puola-yhdistys auttoi minua pääsemään Suomeen ja saamaan luvan asettua joen varrelle projektini ajaksi. Tiesin myös, että voisin luottaa heihin hätätapauksissa tai jos tarvitsisin jotain,” Valerjan selittää.
Päivittäiset rutiinit
Valerjanin päivät jäätyneen Ounasjoen varrella kuluivat lämpimänä pysyttelemiseen ilman lämmitettyä sisätilaa. Hän rakensi iglun niitä äärimmäisen kylmiä päiviä varten, jolloin lämpötila laski aina -36 asteeseen.
”Yksi tärkeimmistä asioista oli jatkuvasti liikkeellä pysyminen: pysyttelin lämpimänä fyysisen rasituksen avulla, tai muuten olisin saattanut jäätyä. Jos lunta ei ollut liikaa, ajoin pyörällä tai kävelin noin 20 km päivässä. Tammikuussa pystyin myös harrastamaan murtomaahiihtoa, kun lunta oli paljon.”
Valerjan kävi kylmässä kylvyssä joka päivä koetellakseen ja vahvistaakseen kehoaan.
”Kylvin joko kylmäaltaassa, jonka sponsoroi Kiramin puolalainen jälleenmyyjä Vingberg, tai sitten avannossa jäisessä joessa. Kerran viikkoon lämmittelin kuumassa kylvyssä Kiramin paljussa.”
Haasteita matkan varrella
Useimmille voi tulla yllätyksenä, että Valerjanin suurin haaste ei ollut hyytävän kylmä lämpötila vaan kaamos, napapiirin loputon yö. Napapiirin yläpuolella aurinko ei nouse ollenkaan horisontin yläpuolelle kahden talvikuukauden aikana.
”Suurin haasteeni olivat pimeät päivät – en ole tottunut niihin. Ehkä juuri siksi valitsinkin kohteekseni Lapin, jotta voisin tehdä tästä haasteesta itselleni vieläkin vaativamman,” Valerjan nauraa.
Toinen Valerjanin kohtaamista hankaluuksista oli vaatteiden kuivaaminen: hänen oli usein pakko pukeutua jäätyneisiin kenkiin ja vaatteisiin, jotka kuivuivat hänen päällään.
”Kaikkein vaikeimpina aikoina yritin keskittyä ainoastaan juuri siihen päivään ja hetkeen. Se auttoi minua selviämään haastavista ajoista.”
Seikkailun jälkeen
Valerjan pyrki tutkimaan sitä, miten hänen kehonsa reagoi jatkuvaan kylmyyteen. Hän tekee jatkotutkimusta yhteistyössä puolalaisten yliopistojen kanssa, etenkin Krakovan urheiluakatemian ja Krakovan teknillisen yliopiston.
”Veren analysointi mahdollistaa muutosten tarkemman havaitsemisen. Saatuani verikokeiden alustavat tulokset lääkäriltäni voin sanoa, että kylmyys vaikutti positiivisesti kehooni, eikä mitään hälyttäviä muutoksia ole havaittu. Verikokeiden täydelliset tulokset esitellään myöhemmin tieteellisessä julkaisussa.”
Valerjan saa jokaisesta projektista lisää tietoa ja kokemusta, joita hän jakaa kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat hyödyntää kylmyyttä turvallisesti. Hän aikoo julkaista materiaalia kylmyyden turvallisesta ja harkitusta käytöstä yhdessä Krakovan urheiluakatemian tutkijaryhmän kanssa.
”Projekti auttoi minua vahvistamaan oletukset siitä, että jäätävän kylmissä talviolosuhteissa on mahdollista elää ulkosalla ilman mitään lämmönlähdettä ja syödä vain jäätynyttä ruokaa. Jäätävässä vedessä kylpeminen auttoi minua ylläpitämään henkistä hyvinvointiani – arktisten kylpyjen jälkeen tunsin oloni rauhalliseksi ja rentoutuneeksi. Käymällä kerran viikkoon lämpimässä paljussa pystyin analysoimaan, miten lämmin vesi vaikutti minuun oltuani niin pitkään kylmässä. Lämmin kylpy auttoi minua myös rentoutumaan ja vähentämään jatkuvasta kylmyydestä aiheutunutta stressiä.”
Katso video Valerjanin kokeesta Suomen Lapissa
Valerjan Romanovski kertoi matkastaan Puolan Dzień Dobry TVN: ssä.
